R.I.P. Harmi, tervetuloa Tollo

Lähdimme pari viikkoa sitten Viroon isäni luo hakemaan navetan ikkunoita ja kaikkea muuta tarpeellista mieheni, lasteni, veljeni ja hänen tyttöystävänsä kanssa. Katjalta tuli sitten eräänä päivänä viesti, että kissamme Harmi on kadonnut ja toinen kissa Tsunami ei uskalla mennä pihalle ollenkaan. Tsunami on normaalisti sellainen, että käy syömässä sisällä ja muuten viettää kaiken aikansa pihalla. Jotain pahaa oli siis Harmille tapahtunut.
   Meidän piti tuoda muutenkin isältäni kissanpentu Suomeen. Sen piti mennä veljelleni siksi aikaa, että he löytäisivät sille kodin. Niinhän siinä sitten kävi, että pentu jonka nimesimme Tolloksi, saikin jäädä meille koska Harmia ei löytynyt. Tollo kotiutui kivasti ja tykkää leikkiä Masin kanssa, yleensä samalla lelulla tietenkin. Tsunami, ei voi sietää Tolloa. Murisee vaan aina jossain nurkassa minkä ehtii. Ei kuitenkaan hyöki kimppuun, murisee vain. Ehkä vielä jonain kauniina päivänä tottuvat toisiinsa.
   Olikohan sitten viime sunnuntai, kun olin hakemassa Rosen harjalaatikosta jakoavainta ja löysin laatikon päältä kärpäsen toukkia. Tämä aiheutti etsinnät ja ajattelimme, että kissat on vieneet jonkin rotanraadon aitanvintille. Aitanvintiltä löytyikin ensin kuollut lintu, mutta totesimme, ettei haju ja toukat tulleet siitä ja etsinnät jatkuivat. Loppujenlopuksi sieltä sitten löytyi Harmi. Oli mennyt sinne kuolemaan. Kukaan ei tiedä mitä on tapahtunut, mutta epäilemme, että ilves tai joku muu peto on saanut harmin kynsiinsä. Myös koiraa oli purtu takajalkaan samana yönä kun Harmi katosi.
   Hautasimme Harmin metsän reunaan hevosten talvitarhojen taakse ja Saku toi kukkia haudalle. Nyt elämä jatkuu Tollon ja Tsunamin kanssa. -Laura

Saara lempikisunsa Harmin kanssa

Harmi

Tollo