tiistai 10. joulukuuta 2013

Luukku 10

Tänään surullisia uutisia luvassa... Eli Daria lopetettiin tänään omaan pihaan. Meni niin nopeesti huonoon kuntoon ettei enää ollu mitään tehtävissä. Mää, Saara ja Katja oltiin alusta loppuun mukana kokoajan. Enää sen ei tarvi kärsiä ollenkaan. Jotenkin tosi lohdullinen olo, kun tietää että sillä on kaikki hyvin nytten. Samalla kuitenkin surullinen. Pappa kaivo sille haudan omaan metsään... Siellä se nyt lepää. En vaihtais meidän yhteistä taivalta mihinkään mistään hinnasta. Tää poni opetti mulle tosi paljon. Mitkään sanat ei riitä kuvaan tätä tunnetta... Olihan tää tietenkin tiedossa jo että se pitää lopettaa mutta silti. Kaikki kävi tosi nopeesti. Silti kaikki tapahtu kun hidastetussa filmissä. Itekkin alan vasta nyt tajuaan että se on oikeesti poissa... Hyvästi rakas<3  R.I.P Daria van't Rozenhof 15.3.2003-10.12.2013 oma 1.7.2012->

















Lähettänyt klo

2 kommenttia:

  1. Anonyymi14. joulukuuta 2013 klo 22.28

    Voimia! Elämä on joskus tosi epäreiluu!; ( minkä takia muutes jouduttiin lopettaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Unknown16. joulukuuta 2013 klo 11.57

      Todennäköisesti neurologiset ongelmat ovat aiheuttaneet hermostossa jotain suurempaa häikkää. Luultavasti siis joku hermoja rapauttava tauti. Vaikutti jo niin pahasti liikkumiseen, ettei poniparka päässyt välillä edes kävelemään.

      Poista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)