Valinnan vaikeuksia

Tässäpä onkin ollut muutaman päivän tauko sattuneista syistä. Tuli poikettua viikonloppuna Virossa hakemassa ikkunoita ja meidän autoa joka jäi sinne edellisellä reissulla pohjapanssarin irtoamisen takia. Ratsastusten osalta ei juurikaan kummempaa kerrottavaa ole, koska hevoset rokotettiin viimeviikolla ja käyttö on ollut kevyttä. Lauantaina Enna oli ratsastanut Rosella ja oli mennyt ihan hyvin. Sunnuntaina ei sitten enää mentykään niin kivasti. Käynti sujui, mutta ravia Rose ei suostunut nostamaan. Hetken taistelun jälkeen selkään hyppäsi Saara. Saaran kanssa Rose olisi vain laukannut. Taas taistelun jälkeen Enna takaisin selkään ja ravikin nousi loppujen lopuksi. Sunnuntai siis meni taistelun lomassa.
   Olen etsinyt itselleni nahkasaappaita jo hetken ilman tulosta. Kävin SW-Horsella sovittamassa kaikki saappaat läpi, eikä löytynyt kuin yksi varteenotettava vaihtoehto. Tässä saappaassa kuitenkin tökkäsi vastaan hinta, joka oli likemmäks kuusisataa euroa. Hiukan liikaa minun budjetille. Zalandolta tilasin USG:n saappaat 99eurolla ja ne saapuivatkin eilen. Tänään kävimme vielä Hööksillä ja Horzella vertailun vuoksi. Molemmissa liikkeissä sovitin kaikki saappaat läpi ja kotona vielä kertaalleen USG:t. Lopputulos pitkän harkinnan jälkeen oli satasen USG:t.
   Olin myös vailla uusia housuja, joten niitäkin sitten sovittelin. Haaveissa olisi ollut farkkuratsarit ja punaiset ratsarit mustilla kokopaikoilla. Hööksillä oli kuitenkin tarjouksessa paljon housuja ja mukaani jäikin vaaleanharmaat, vaaleanbeiget ja valkoiset ratsarit 25:n euron kappalehintaan. Nyt on kisahousut, eli pakko aloittaa treenaaminen :)
   Rosekin sai tuliaisia Hööksiltä, tosin ei varmaan osaa arvostaa niitä kovin paljoa. Ostin Roselle suoran happy mouth pelhamin, deltaohjat ja uuden kankiketjun pehmusteen. Näillä toivonmukaan pärjäilee taas hetken. Toivottavasti ainakin Finderbyyn asti.
   Ennalla onkin huomenna ja ylihuomenna este valmennukset joista saadaan toivottavasti videopätkiäkin.
-Laura

                                Kaikki housut näyttivät kuvissa samanvärisiltä, mutta malli on sama.

                                            Tässä uudet USG:t 99euroa

Norsurauhoitusta ja hokinreikiä

Eilinen oli melko seesteinen päivä. Kaikilla hevosilla oli vapaapäivä, eli siltä saralta ei mitään kertomista. Ainoa kertomisen arvoinen asia eiliseltä on se, kuinka prinsessa Rose voikaan olla. Homma meni siis näin: Hevot olivat melko riehakkaalla tuulella kun olin ottamassa niitä sisälle. Tarhoissa esitettiin hienoja rodeoliikkeitä jokaisen osalta. Hain Rosen ensimmäisenä, koska teen aina niin. Aitausten välissä on käytävä, jonka jälkeen käännytään vasemmalle tallille päin. Tästä käännöksen kohdalta tallille on matkaa kymmenisen metriä ja kohta on tällä hetkellä melkoisen liejun peitossa. Ajattelin sitten Rosen kanssa tulla keskikohtaa liejusta, koska on kuivin siitä kohtaa. Rose ajatteli toisin, halusi itse tulla kuivinta kohtaa koska rinsessahan ei kuraan astu ja kiilasi minut vasemmalle sillä seurauksella että astui mun oikean jalan päälle, saapas upposi mutaan ja jäi sinne, ja minä hypin hevosen perässä yhdellä jalalla siinä mudassa. Rose ei onneksi riehaantunut vaan jäi ihmettelemään mun yhden jalan loikkia ja sainkin sitten saappaani irti mudasta ja takaisin jalkaan. Ja taas kohti tallia, Loput hevoset tulivatkin ilman suurempia ongelmia sisälle, lukuunottamatta Darian pientä säikähtämistä juuri karsinan ovella. Jalkaan ei onneksi pahempaa jälkeä tullut, pieni hokin jälki jalkapöydän päällä ja pari varvasta hiukan kipeänä. Saappaat kärsivät eniten, kahdella kauniilla hokinreiällä.
   Suunnitelmissa on tehdä tähän mutakohtaan kunnollinen käytävä, mutta viimevuonna se jäi toteuttamatta raskauteni takia. Eipähän tarvitse miettiä kuinka kesänsä käyttää, hommia on tallilla enemmän kuin riittävästi.

                                          Tarski nakkelee niskojaan ja vispaa etustaan

 Tämän päiväiset ratsastelut meni taas totuttuun malliin kivasti. Rose oli kahden vapaapäivän jälkeen onnesta soikeena kun pääsi rallatteleen pitkin sänkipeltoa (omasta mielestään lujaa) laukkaa. Osasi tehdä myös töitäkin ja kulki hyvin ja oli kuulolla.
   Daria oli herkkis päällä ja teki hyvin niin väistöt kuin sulutkin. Toki normaalia niskojen nakkelua ja etujalan viskomistakin taas oli ilmassa.

 Aamuisten ratsastelujen jälkeen tuli paikalle eläinlääkäri raspaamaan ja rokottamaan koput. Rose taintui tällä erää yllättävän helpolla, mutta suun aukomiseen tarvittiin taas kaksi ihmistä. Piikkejä löytyi jonkun verran, mutta noin vuoden raspausväli riittänee tälläkin kertaa. Piikkejä ei ole aiemmin tällä tammuskalla juuri ollut. Seuraavana vuorossa oli Daria, joka on raspattu viimeksi kolmisen kuukautta sitten. Sieltä ei juuri piikkejä löytynyt, mutta koska Darialla on vino turpa, sillä on hampaissa porrastusta ja hieman erilailla raspattavaa kuin normi hevosilla. Viimeisenä käsittelyyn joutui Inkku. Inkku saikin sitten norsun annoksen rauhoittavaa, kun ei meinannut tammalta taju lähteä muuten. Tämänkin suun aukomiseen tarvittiin kaksi aikuista ihmistä. Inkulla olikin sitten papukaijahampaita ja piikkejä, eli eläinlääkärillä riitti näiden kanssa kyllä työtä. Daria ja Inkku sai komennuksen hammaslääkärille viimeistään puolen vuoden päästä. Inkku sai eläinlääkäriltä kehuja rakenteestaan ja siitä ettei ole niin lihava kuin vuonohevoset yleensä, jee!
-Laura
  

                                                   Tarski tainnoksissa

                                         Trista riehaantui kun jäi yksin pihalle

                                                    Inkeri hammaslääkärin jäljiltä lievästi tainnoksissa

Lyhyt oppitunti traktorin ajoon

Sain siis eilen todella lyhyen oppitunnin traktorin ajoon mieheltäni. Se meni jotakuinkin näin: Samalla lailla sitä ajetaan kuin autoa, on kytkin, jarru, kaasu ja vaihteet. Tästä vivusta nousee ja laskee kauha, tästä narusta vetämällä se kippaa ja tästä vaan sitten laitat sen takaisin. No näinhän se menee teoriassa.
  Käytännössä se menee näin:
Istun traktoriin ja mietin kumman vaihteen piti olla vapaalla, traktorissa siis kaksi vaihdekeppiä. Päätän ottaa varmanpäälle ja laitan molemmat vapaalle. Saan traktorin käyntiin ja pääsen suuntaamaan lantakuorman kanssa kohti tulevaa perunamaata. Kippaan lantakuorman sille varatulle paikalle. Kaikki hienosti tähän asti. Sen jälkeen ei sittten enää teoria ja käytäntö kohtaa ainakaan minun pääkopassani. Muutaman minuutin traktorissa joka vipua väännellen ja ihmetellen saan vihdoin apua kun mieheni saapuu paikalle ja pelastaa tilanteen. Homma hanskassa ja traktorilla kohti tarhoja. Tänään aloitin aamuni sitten samalla setillä. Istun traktoriin ja niin edelleen. Homma hoitui jo kuin vanhalta tekijältä, ilman sen kummempaa säätöä ja avun tarvetta. Vielä olisi muutama kuorma vietävänä, harjoitus tekee mestarin.
   Hevostelut sujui eilen kivasti. Itse en hevosen selkään ehtinyt, koska olin lapiohommissa, mutta Saara teki poikkeuksen ja ratsasti Inkulla. Inkku oli harvinaisen mukavalla tuulella ja kulki kivasti tehden kunnolla töitäkin. Saara on normaalisti vain höntsäillyt Inkun kanssa ja oli tyytyväinen päivän antiin. Rosella kävi ratsastamassa eräs tyttönen (nuori nainen) joka käy liikuttelemassa Rosea yleensä kerran viikkoon. Tämä oli nyt kolmas kerta heillä yhdessä. Viimeksi Rosella oli normi päivä, peruutteli ojaan ja pöllöili muutenkin. Eilen tekivätkin sitten kunnolla käyntityöskentelyä ja hakivat hiukan tuntumaa yhdessä tekemiseen. Kaikinpuolin oli mennyt hyvin ja tyytyväisiä oltiin sielläkin.
-Laura

    Tässä uskolliset työjuhtani

   Tarmo nakuilee

    Tsunami-kissa toivottelee lukijoille aurinkoista kevättä!

Voihan kevät

Luultavasti moni muukin tuskailee tällä hetkellä saman asian kanssa kuin me, eli missä ratsastaa jos ei ole maneesia. Kevät on ihanaa aikaa, eikös vain? No, joka paikka on kurassa tai veden vallassa, vettä sataa, tiet routii, listaa voisi jatkaa loputtomiin. Meillä asiat on siinäkin mielessä huonosti, ettei meillä ole edes kenttää. Toivottavasti sen saisi tämän kesän aikana valmiiksi. Hevostelulle on siis hyvin pienet mahdollisuudet täällä juuri nyt.
  Saara on hiulannut Rosella meidän tietä, n.200m, edestakas. Rose yrittää taas parhaansa mukaan luistaa töistä ja peruuttelee ojaan, pelkää postilaatikoita ja sätkii muuten vaan. Kivaa on siis. Ainoa hyvä puoli tässä tiellä menemisessä on se, että Rose laukkaa siinä todella hyvin kun pääsee vähän revitteleen.
  Darian kanssa onkin jo hankalampaa. Sillä ei voi mennä tiellä, kuumenee ja alkaa pöllöilemään vielä normaalia enemmän. Pelto on mutainen ja sinne jää vielä hyvällä säkällä kengätkin, tosin Daria ei toimisi siellä muutenkaan. Onneksi sillä sentään mahtuu pyörimään meidän pihassa. Tilaa on noin kahdenkymmenen metrin ympyrälle, eli ei jää ihan liikuttamatta tämäkään poni.
   Inkku on sellainen kyntöruuna, että menee vaikka metsässä ongelmitta. Enna kuitenkin menee myös Inkulla meidän tiellä. Inkkukin vaan innostuu melkoisesti kun sillä ensimmäisen kerran nostaa laukkaa. Sen jälkeen onkin melkoista steppaamista ja pyörimistä, mutta pääasiahan kait on, että kaikilla on kivaa.
   Kunpa kelit pian lämpiäis ja maa kuivuisi että pääsisi taas kunnolla harrastamaan. Täytyisi taas päivänä jonain lähteä valmennuksiinkin, kunhan saisi tuon trailerin tuolta mudasta ensin irti.
-Laura

                             Daria "The Huppuhirviö"

Aloittamisen sietämätön vaikeus

Tämä blogi ei kerro kakuista vaan viidestä hevosesta pienellä kotitallilla ratsastajineen ja siitä kuinka "piece of cake" hevostelu on. Ainakin toivoisin ettei kakuista tarvitse kertoa kovin usein, koska meillä se merkitsee sitä että joku on pudonnut hevosen selästä. Yritetään siis pitää tämä blogi kakkuvapaana.
  Yleensä tähän blogiin kirjoittelee Laura. Minun tarkoituksena olisi siirtyä tasosta puska kilpailemaan vuonna 2014 seuratasolle He C ja rataesteillä 60cm. Luvassa siis kotitreeniä, valmennuksia ja ehkäpä jo tänä vuonna pieniä kisoja. Ainakin suunnitelmissa on tälle kesälle tallin omat kilpailut sekä esteillä että koulussa. Tulen kertomaan myös oman hevoseni kehityksestä ratsun uralla. Tämänkin kanssa samaa settiä, valmennuksia, kisoja ja kotoilua.
  Välillä blogiin kirjoittelee myös Enna. Enna kertoo omista poneistaan joista toisella valmentautuu ja kisaa ahkerasti lähinnä rataesteillä ja ehkä myöhemmin myös kenttää. Toinen poni toimii enimmäkseen minulle opetusmestarina ja Enna kisaa tällä myös välillä kenttää.
  Luvassa myös pienen ponipojan saapuminen Virosta kotiin laidunkauden alussa ja sen kanssa touhuilut. Tämän kanssa tulemme tekemään paljon erilaisia asioita. Poni on vasta kaksivuotias, joten ajolle opettamista ja ratsastuksen saloihin perehtymistä tiedossa.
  Välillä blogissa saattaa vilahtaa myös suomenhevostamma Tristiina ja sen kuulumiset. Tiedä häntä vaikka tästäkin saisimme vielä kisapelin johonkin lajiin.
-Laura